Perjantai-iltana oli ensimmäinen kova treeni: rinta ja olkapäät. Heti lauantai-aamuna Pyynikille tekemään kaikenlaista. Oli porrastreeniä, kahvakuulan 'heittelyä', kelkanvetoa, askelkyykkykävelyä.. kaikkea mukavaa mistä sai ittensä ihanan kipeäksi :)
Lauantaina päivän aikana oli todella mielenkiintoisia ja antoisia luentoja. Oli luennot kehonhuollosta ja treenaamisesta.
Illaksi taas salille ja tällä kertaa kyytiä sai hauis ja ojentaja-lihakset.
Etukäteen vähän jännitti miten jaksaa vetää kahdet kovat treenit sen yhden lauantain aikana mutta ei ollut ongelmaa!! Ryhmähenki oli hieno, toinen toisiamme tsemppasimme ja se porukkahenki jo pelkästään teki sen että adrenaliini oli korkealla ja sitä vaan jakso painaa täysillä!!
Sunnuntai-aamu alkoi sitten mahtavalla selkätreenillä.
Tällä hienolla pienryhmällä vedettiin salitreenit:
Leirin päätti vielä viimeinen luento ja siinä aiheena oli superfoodit.
Kokonaisuudessaan aivan mielettömän upea ja mahtava leiri!! Mahtava porukka, yhteishenki, treenit, pt:t ja järjestäjät. En voi kuin suositella tätä!! :)
Leirin jälkeen oli vielä palattava hetkeksi arkeen ja töitä oli vielä neljä päivää ;) Kesäloma koitti toissapäivänä! Kolme viikkoa lomaa edessä, aah! Kyllä tätä on odotettu.
Tiedossa kotimaanmatkailua perheen kanssa, treenaamista tottakai ja rentoa olemista :)
On se jännä aihe tämä fitness aina vaan. Eksyin lukemaan kaikenlaisia kommentteja aiheesta eräältä sivustolta. Kaikki fitness-harrastajat ovat sen mukaan aivottomia ääliöitä, kaikilla on silikonit, kaikki ottaa valokuvia pepuistaan koko ajan ja kaikki sairastaa joko anoreksiaa tai bulimiaa.
No, sen voin kertoa että silikoneja mulla ei oo eikä tuu, en oo ottanut peppukuvia enkä ole sairastanut mitään syömishäiriötä. Olen tietysti 38kg laihduttaneena sairastanut tavallaan jonkinsortin syömishäiriötä, nimittäin SYÖMISTÄ päättömästi niin että lihoin ja lihoin onnettomaan olotilaan. Jos se on sairasta että saavuttaa jotain, nimittäin sen että on onnellinen ja voi hyvin normaalipainoisena niin olkoot se jonkun mielestä sitten syömishäiriö. Mutta oikeat todelliset syömishäiriöt ovat vakava asia! Enkä fitness-harrastusta suosittelisikaan kenellekään sellaiselle. Ja tuo eka kohta - aivoton ääliö - jätetään omaan arvoonsa :)
Aiemmin olisin ottanut itseeni lukiessani tälläisiä kommentteja. Nyt pystyn lukemaan lähinnä huvittuneena näitä kommentteja. Nyt voin vaan todeta olevani onnellinen fitnesstä harrastava perheenäiti! :) Ja todellakin rakastan salitreenaamista!! Nautin siitä että saan treeneissä vedettyä ihan loppuun asti ja nautin siitä kivusta mikä seuraa seuraavana ja sitä seuraavana päivänä. Olen aiemminkin tämän todennut ja totean taas: Fitness-harrastuksesta ei tartte kaikkien tykätä mutta ei sitten tartte alkaa arvostelemaankaan :)
Nyt tässä on tämä ja ensi viikko vielä kovaa treenaamista. Vielä on kaksi tankkauspäivää edessä. Kahden viikon päästä on täys lepoa viikon ajan ja kolmen viikon päästä alkaa dieetti. Ja edelleen ihan sen takia kun itse haluan sitä. Pääsen vähän samaan moodin Japen kanssa.
Mieheni siis kiristyy päivä päivältä, ihan silmissä kiristyy. Dieetti on aikalailla puolessavälissä hänen osalta. Mitä kaikkea tapahtuukaan loppupuolikkaan aikana. Mielenkiinnolla seuraan vierestä, muistuttelen asioista, muistuttelen uudestaan ja kannustan jaksamaan ja jatkamaan. Energiat näytti riittävän oikein hyvin meidän leirillä viime viikonloppuna. Sitä(kin) etukäteen jännitin että miten hän jaksaa dieetillä vetää ne neljä kovaa treeniä 2,5 päivään. Mutta kuten sanoin, se on se porukkahenki! :)
Kesälomani alkoi siis toissapäivänä. Kyllä mä pari kertaa sain kuulla niitäkin kommentteja että miten sä nyt voit nauttia lomasta kun et makkaraa pääsee grillaamaan.. :) No, miks mun makkaraa pitäisi grillata? :) Me kyllä grillataan ja PALJON. Mutta ei makkaraa. Naudan kokolihapihvit on mieheni bravuuri..niitä me nautitaan :)
Näissä tunnelmissa
Hyvää kesää :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti