Uuden parissa :)

No niin! Joulut vietetty ja uutta vuotta kohti..
Lepoviikko myös ohi ja tänään aloitin uudella treeniohjelmalla. Neljä treeniä pääsääntöisesti viikossa. Joinain viikkoina on myös mahdollisuus viiteen treeniin. Ei tosin joka viikko viittä. Viisi on jo aika paljon ja kova juttu kropalle.
Tänään uudet kuviot alkoi selkä- ja takareisitreenillä. Oikein hyvältä tuntui. Alkuun menee ainakin yksi kierros löytäessä sopivat painot. Mutta jo tänään tuli hyvin tuntumaa :) Huomenna hauista ja rintaa!

Lepoviikolla oli yksi treeni, pt-treeni Tiinan kanssa. Tehtiin hauista, ojentajaa ja olkapäitä. Todella hyvää settiä kyllä. Pudotussarjoja, supersarjoja, smithissä, vapailla painoilla, taljassa..

Jouluna oli myös tuota vapaasyöntiä ja voin sanoa että olen tosi onnellinen että se on nyt ohi. On se jännä tuo ruoka ja herkut. Kyllä ne vanhat tavat helposti sieltä palaisi jos vaan luvan antais.. suklaata upposi vähän liikaakin ja siitä se morkkis tuli. Aamulenkitkään ei oikein auttaneet siihen morkkikseen. Oli mentävä itseensä ihan toden teolla että miksi sitä piti sillä tavoin syödä. Kroppa kyllä muistaa sen että on ollut lihava, kroppa kyllä muistaa miten ne kilot kertyy. Ja oma pää muisti sen pahan olon mikä siitä tuli. Se henkinen paha olo on se pahin. Sokeri on myrkkyä, jaksan olla ikuisesti sitä mieltä. Kohtuus ois hyvä ja sitä pitää edelleen opetella. Tämä elämäntapa on ja pysyy kyllä mutta taas tuli todistettua mikä taitolaji painonhallinta on. Laihduttaminen on helppoa, se hallinta on se haastavin osuus. Oma pää on suuressa roolissa.

Kävin itseni kanssa kovaakin keskustelua (ei niinkään taistelua) että nyt taas homma hallintaan ja pää kuntoon. Kaksi vuorokautta siinä meni että pääsin siitä sokerinhimosta ja nyt taas ollaan niin ruodussa kun vaan voi olla. Ja henkinen olo on taas loistava. On se jännä miten jo parin suklaan jälkeen se aine lähtee viemään mennessään. Hyi. Onneks sen entisen pahan olon muistaa liiankin hyvin. Siihen ei halua enää ikinä. Olen onnellinen kun syön puhdasta ruokaa. :) Silloin voin henkisesti ja fyysisesti hyvin.

Nyt homma siis taas hallussa, lepoviikko takana ja uudessa iskussa! jes!

Motivaatio kyllä on koko ajan. Se ei ole mihinkään matkan varrella hävinnyt. Aina on yhtä kivaa mennä salille ja nautin rääkätä itseäni.
Olen 39 vuotias ja todella aion olla vieläkin paremmassa kunnossa kun pyöreitä täytän. Siinä on mulla seuraava (väli-)tavoite! :)

Joulu on jo ovella..

Voin heti ens alkuun todeta saman kun viime kirjoituksessa: treeni kulkee kuin unelma. Siis todellakin. Käsittämätöntä ja mahtavaa!! :)
Tässä on joka viikko vedetty nyt neljä kovaa treeniä per viikko. Nyt alkava jouluviikko on mun lepo/kevyt viikko. Mulla on vain yks treeni tiedossa koko viikolle.
Menneellä viikolla oli omien treenien lisäksi myös pt-treeni Antonin kanssa. Ihan huippusettiä selälle, olkapäille ja vatsoille. Supersarjoja, super slowta, pumppausta.. kaikkea mukavasti ja todella mukavat poltteeet tuli näistä seteistä ;)
Nyt lepoviikko tuleekin ihan oikeaan saumaan. Kroppa saa levätä. Sitäkin se tarvitsee aika ajoin.
Torstain treeni tulee olemaan kova, nimittäin pt-treeni pt-Tiinan kanssa. Se on se mun ainut treeni Jouluviikon aikana.

Mun piti käydä Helsingissä valmentajaa tapaamassa viime viikonloppuna. Joskus tulee mutkia matkaan tai muita esteitä ettei vaan onnistu. Niin kävi nyt. En siis päässyt lähtemään. Tottakai harmitti koska samalla peruuntui pt-treeenikin. Mutta olipas meillä vaan valkun kanssa mahtava 45min puhelinkeskustelu. Käytiin läpi tavoitteita, toiveita, unelmiakin.. ja ne mitkä on nyt realiteetit. Mun kroppa on nyt periaatteessa kaksi vuotta ollut dieetillä koska painoa on tippunut sen lähes 40kg parissa vuodessa. Nyt jotta se lihas kasvaa kunnolla, mun pitää alkaa syömään vaan vieläkin enemmän. Nyt jo syön reippaasti. Mutta se ei tosiaankaan ole vielä lähelläkään sitä mitä tulee olemaan esim.vuoden päästä tähän aikaan ;) Ruokamäärät kasvaa.. ja mun kropalle opetetaan aineenvaihduntaa!! Tärkeäää tärkeää. Sitä ruokaa tulee lisää kuitenkin siten ettei paino nousisi. Tämä on sitä aineenvaihduntaa. Sekin on opeteltava asia. Kroppa kuitenkin muistaa hyvin sen että se on ollut lihava. Onhan mulla nytkin paino noussut mutta en ota siitä mitään stressiä kerta treeni kulkee kuin unelma ja fiilis on vaan niin hyvä :) Vaakaa en edelleenkään harrasta.

Jouluna on vapaasyöntiä. Luulenpa ettei kamalasti tee mieli syödä kuitenkaan mitään ohi normaalin ruokavalion. Toki vähän kinkkua ja laatikoita. Ja suklaata. Mutta onneks seuraavana päivänä pääsee taas takaisin omaan ruokavalioon :)

Ihanaista Joulun aikaa kaikille teille jotka blogiani olette lukeneet!  :)

Ps. Ens vuonna hyppään konkreettisemmin muidenkin tavoitteiden kimppuun ;) Saa myös esittää toiveita, mitä sinä haluaisit lukea, mitä haluaisit mun kirjoittavan.

Treeni kulkee kuin unelma!

Otsikkohan sen jo kertookin. Treeni kulkee tällä hetkellä kuin unelma. Jokaisen treenin jälkeen voi treenipäiväkirjasta ruksailla Hyvä tai Erinomainen-kohdan. Fiilis ja motivaatio on korkealla!! :) Oma pää on toki aika ratkaisevassa roolissa ja sanoisin että uskallan haastaa itseäni ja lisäilla niitä painoja ja uskallan vetää loppuun asti. Failure failure! ;)

Toki täytyy olla tavoitteita että sen motivaation saa pysymään siellä korkealla. Oman pään sisällä luon itselleni niitä tavoitteita. Pieniä ja välillä vähän isompiakin pitkän tähtäimen tavoitteita. Nyt just aika selkeänä tavoitteena on se että lisää lihasta!

Eikä se treeni kulkisi jos ei ois ruokavaliopuoli kunnossa. Herkkupäiviä saa ja pitää olla. Välillä. Muutoin ruokavalio tiukkana jotta kroppa saa oikeita ainesosia että jaksaa treenata, lihas kasvaa ja kroppa myös palautuu. Omalla kohdalla myös erittäin tärkeässä roolissa on unirytmi. Jos valvon pikkaisenkin liian myöhään, se heti kostautuu seuraavassa päivässä ja myös seuraavassa treenissä. Ns.krapulassa ei ole mukava treenata voin kertoa. Ateriavälien pitäminen 3-4 tunnissa on myös tosi oleellista ja tärkeää. Aineenvaihdunta toimii ja kroppa voi hyvin. Todella paljon näkee treenaajia jotka eivät syö tarpeeksi. Ei se lihas kasva syömättömyydellä ;) Syödään ehkä aamupala, ehkä lounas ja ehkä iltapala. Oikeat ruoka-aineet ja säännöllinen ruokarytmi niin johan homma toimii! :) Ja ennenkaikkea sitä ruokaa pitää olla riittävästi!!

Innolla jo odottelen ens viikon valmentajatapaamista! Ja treeniä sen perään!! Pieniä iloja arjen keskellä ;)

Huikeita fiiliksiä

Fitfarmin pikkujoulut ja pt-päivät oli ja meni, lepoviikkokin oli ja meni ja nyt taas tykitetään täysillä.
Mä niiin nautin tästä!!!! Tää on niin mun juttu!! :)

Pt-päivät kaksi viikkoa sitten oli huippua taasen. Pääsin treenaamaan takareisiä ja peppua kuten olin etukäteen toivonutkin. Ja olihan siinä taas vaikka minkälaista settiä. Olipas uus kiva tuttavuus, prässi smithissä. Jep, just näin, prässi smithissä!! :) Takareisille oli viisi eri liikettä ja kolme kierrosta jokaista, n.15 toistolla. Hyvin sai tuntumaa takareisiin. Tämän jälkeen peppuosaston kimppuun. Liikkeitä siinäkin viisi ja samalla tavalla kolme kierrosta. Jess! Treenin jälkeen portaiden ylösnousu tuntui ;)

Sen illan kruunasi Fitfarmin pikkujoulut uudessa Torni-hotellissa. Paikka oli hieno ja pikkuiset joulut oli myös hienot. Ruoka oli just sopivaa kaikille fitness-ihmisille, kaikkea uskalsi ja pystyi syömään :) Ja niin paljon oli samanhenkistä porukkaa. Ruokailun jälkeen oli stand-uppia ja sitten ihan vapaata seurustelua. Sai jutustella rauhassa ihmisten kanssa. Vaikkapa treenaamisesta, kisailuista, kaikesta mahdollisesta.. :)

Seuraavalla viikolla olin varannut pt-treenit pt-Antonin kanssa. Ihan tajuttoman mieletöntä settiä!! Ojentajat ja etureidet sai kyytiä. Makasin treenin päätteeks salin lattialla, en enää kyennyt mihinkään. Ai että!! :) Etureidet olikin kipeenä sen jälkeen 5 päivää!!!! Niin hyvin meni treeni perille ja tuntumaa todellakin tuli!! :)
Voin sanoa että edelleen mun suurin viha-rakkaus suhde kohdistuu laitteeseen nimeltä hack. Mikä siinä onkin että se laite saa mun jalat niin loppuun, niin loppuun. Vaikka tällä kertaa etureisirääkki aloitettiinkin sillä ;)
Ojentajat ja etureidet tehtiin supersarjoina. Sarjan eka pari oli aina heavyna ja toinen oman kehon painolla pumppaillen failureen asti. Sitten taukoa ja vielä pari samanlaista kierrosta perään. Ojentajissa pareja oli yhteensä kolme eli kuutta eri liikettä tehtiin ja etureisissä pareja oli myös kolme eli kuutta eri liikettä siinäkin plus bonuksena loppuun vähän seinäistuntaa ;)

Tuon rääkin jälkeen alkoikin viikon täyslepo. Alkuun se tuntui tarpeelliselta ja hyvältä koska kovia treenejä alla. Kroppa palautui ja sitten iskikin jo kova hinku taas salille. Mutta maltti on valttia :)

Lepoviikon jälkeen olen treenannut todella kovaa ja mikä käsittämätöntä, enkat vaan paukkuu, liikkeessä kuin liikkeessä. Joka treenin jälkeen olen saanut itseni todella kipeäksi ja jokaisen treenin päätteeksi olen ollut aivan failuressa! Enempää en olis kyennyt tekemään!! Se on niin parasta tässä hommassa. Iloitsen siitä että pystyn vetämään treenit niin kovaa. En jää hohhailemaan ja tuumailemaan että oi, nyt vähän tuntuu..en tee enää. Päinvastoin, loppuun asti vaan täysillä!! Mavessa taas painot nousi. Hiljaa ne sieltä nousee.. nää on mulle isoja juttuja varsinkin selkäliikkeissä! Pari vuotta sitten en olis uskonut pystyväni ikinä vetämään maasta..

Ruokamäärät mulla nousi taas. Kroppa on välillä ähkyssä. Mutta pää on hyvin mukana. Ja ihan parasta tämä että treeni kulkee niin superisti :) :)
Ei se lihas kasva jos ei syö!!
Vai pitäiskö alkaa rautanautadieetille vai mitä näitä Kissillä nyt on ;)

Onhan tässä paino noussut juu mutta tiedättekö mitä? Se ei ole sellaista pahaa painonnousua. Syötävä on, syötävä on :) Osa vaatteista kiristää mutta jospa siellä olis sitä lihastakin ;)
Ja välillä on herkkupäiviäkin :)

Parin viikon päästä lähden Helsinkiin valmentajaa tapaamaan :) On sitten treenitkin sille päivälle sovittuna erään pt:n kanssa.

Tänä aamuna heräsin syvästä unesta yksi selkeä päämäärä mielessä. On se hyvä että uniin tulee uudet tavoitteet. Säilyy motivaatio korkealla ;) Siitä lisää sitten taas joskus....

Kaikesta pimeydestä huolimatta, voikaa hyvin ihmiset! :)
Jaksaa jaksaa, painaa painaa, elämä on lainaa...

Fiiliksiä :)

Tässä on tovi taas vierähtänyt.
Kyllä ihmisen pää on vaan kummallinen kapistus. Dieetillä oli selkeä päämäärä ja dieetin aikana sovittiin valmentajan kanssa että dieetin ja loman jälkeen alkaa lihasten kasvatus. Juu, selkeää kirjoitettuna. Mutta kyllä mun pää ei sitä heti todellakaan käsittänyt.
NYT vasta todellakin mun pää on tajunnut nämä muutokset ja hyväksynyt ne ja nyt mennään taas täysillä eteenpäin!! Fiilis on todella hyvä ja nautin kun saa treeneistä todellakin kaiken irti ja enemmänkin.
Päällä meni kaiketi hetki sulatellessa muutamaa lisäkiloa. Mutta pakko nyt todeta että eihän ne kaikki mitään turhia kiloja ole ;) Kyllä siellä sitä lihastakin osa on :D
Olen tyytyväinen siihen mitä peilistä näen. Ruokavalio toimii. Alussa oli suuret ähkyt ja turvotukset dieetin jälkeen. Mutta nyt tämä määrä tuntuu niin normaalilta. Kauheeta jos nyt söisin yhtä vähän kuin dieetillä :) Nyt myös pää on hyväksynyt ja sisäistänyt treenimäärät ja kerrat.
Treeneissä olen tehnyt itseni ylityksiä. Olen uskaltanut lisätä painoja, olen uskaltanut tehdä enkkoja ja mikä mahtavinta, olen pystynyt! Esimerkkinä maastaveto. Vajaa kaksi vuotta sitten mulla oli välilevyn pullistuma ja se edelleen kummittelee satunnaisesti takaraivossa. Olen siitä toipunut täysin jo aikaa sitten mutta aina vaan alitajuisesti varon selkää ja olen varonut tehdä tuota liikettä. Nyt kun olen hionut tekniikan varmasti oikeaksi reilun vuoden aikana, olen alkanut uskaltaa lisätä sinne tankoon niitä painoja. En mä tiedä mitä kohti pyrin mutta mahtavaa huomata että uskallan ja kykenen. Korvien välillä on suuri merkitys..

Nyt on ilo treenata KOVAA, kasvattaa sitä lihasta, syödä HYVIN ja välillä pitää niitä herkkupäiviäkin. Life is good.

Huomenna on tiedossa jälleen Tampereen reissua. Pt-päivät ensin ja illalla vielä Fitfarmin pikkujoulut. Mahtava päivä ja ilta edessä :) Toivon kovasti että pääsen treenaamaan takareisiä!!! ;) Saas nähdä pääsenkö siihen ryhmään. Jospa sitten saisi taas treenikuviakin tänne pitkästä aikaa.. ;)

Mukavaa Joulun odotusta ihmiset!! :)

Ihmettelyä

Niin sitä on lomat tosiaan ohi ja arjessa ollaan taas tiukasti kiinni. Loman jälkeen kesti hieman tottua taas arkeen ja aikaisiin herätyksiin, varsinkin kun on näin pimeää. Olen aina ollut ja olen edelleen aamuihminen täysin mutta nämä todella pilkkopimeät aamut on vain hankalia. Arjen alettua tuntui että kropan oli myös hankala tottua uuteen ruokavalioon. Ruokaa oli paljon enemmän kun dieetillä ja alkuun tuntui että turvotti vaan koko ajan ja oli ähky. Päätä särki ja iski lievä masis. Pää taas tuli niin perässä. Muutama päivä siihen meni! Sitten homma tasoittui. Kroppa otti ruuat vastaan ja aloin jopa tuntemaan nälkää ;) Dieetin ja loman (=lomasyömisten) jälkeen n.+3kg mutta se on aika selväkin kun ruokaa on nyt enempi. Se on aina käytävä sellainen pieni taistelu oman pään kanssa näiden asioiden tiimoilta.

Ruokaa tullaan itseasiassa vielä lisäämäänkin jonkun ajan päästä. Nyt pikkuhiljaa nostetaan ruokamäärää. Ei voi suoraan dieetin jälkeen paukauttaa hirveitä määriä ruokaa kerralla :)
Treenejä on nyt 'vain' neljä viikossa. Pikkuhiljaa alan oppimaan uusiin treeneihin ja saan kaiken irti. Eka kierros meni vähän hakiessa oikeita painoja jne. Ihaninta kun nyt jaksaa vääntää täysillä, koska en ole enää dieetillä ;) Ja saan itseni ihanan kipeäksi joka treenistä. Mahtavuutta :) Aerobisia teen nyt kahdesti viikossa. Dieetillä tein 4-5 aerobista viikossa ja kroppa tottui niihin niin siksi nyt ne on mukana myös.
Tänään oli pt-treenit Antonin kanssa ja ihanaa kun jaksoi vääntää! Kroppa jaksaa kyllä, energiaa on!! Selkä - olkapäät ja vatsat - ne vedettiin loppuun asti.

Vapaasyöntipäiviä mulla on nyt sitten sellaset 2 krt/kk. Kyllähän mä ne käytän. Syön mitä sillä hetkellä mieli tekee. Kummasti sitä ei vaan pysty syömään niin paljoa kun ajattelee syövänsä :) Ei vaan pysty. Ja nopsaan tulee paha olo kaikesta makeasta. Sokeri on myrkkyä. Ja sitten maha turpoaa kauheeksi palloksi. Onneks se aina heti tasoittuu seuraavana päivänä kun saa palata omaan ruokavalioon :)

Tästä onkin hyvä hypätä tähän mihin otsikossakin viittaan, eli ihmettelyyn. Ihmettelen miksi fitness on nostettu taas niin tapetille joka paikassa. Mediassa, somessa, kaikkialla.. Fitness sitä ja fitness tätä. Oikeastaan kaikki mitä saa lukea on negatiivissävyistä. Ja tätä mä en jaksa käsittää. Kuten ei muutkaan lajin harrastajat. Ja se nyt on ihan sama onko fitnessharrastaja vai fitnesskilpaurheilija. Sama runko. Itse olen kurinalainen siinä missä kisaajatkin, noudatan ohjeet, olen tarkka ruokien kanssa, treenaan kovaa.. Fitness on muka niin pahasta.
Eniten mua risoo että miksei ihmiset ota selvää! Miksi luoda mielikuvia jostain 'jutusta' joka leviää. Miksi yleistetään ja miksi ollaan kateellisia. Uskoisin että todella usean kohdalla kyseessä on silkka kateus toisten itsekuria kohtaan. Toisekseen, on harhaluulot siitä että fitnessurheilija on 24h ympäri vuoden sen näköinen kun on lavalla. Kun ei ole. Ja piste. Onhan tätä jauhettu. Olen lukenut todella monen kisaajan blogia tämän kuluvan viikon aikana. Moni on laittanut kuvia ennen kisaa, kisaa edeltävänä iltana, kisa-aamuna, lavakunnon ja pari tuntia kisojen jälkeen sekä vielä vaikka pari viikkoa kisojen jälkeen. Lavakunto on lavakunto ja siinä tilassa ei kukaan ole kun muutamia tunteja!

Ja miksi pitää aina olla puolustuskannalla tämän fitneksen kanssa? En haluaisi. Antaisi vaan kaikkien olla ja tehdä omaa juttuaan. Mutta kun suututtaa. Suututtaa kaikki se negatiivisuus mikä pyörii fitneksen ympärillä että pakko omalta osaltanikin älähtää ja puolustaa. Vaikka olenkin 'vain' harrastaja :)  Toivoisin vaan että kun ihmiset avaa suunsa ja alkaa arvostelemaan, katsoisivat ensin peiliin ja miettisivät tarkkaan mitä sieltä suustaan päästelevät. Onko varaa arvostella muita? Miltä se tuntuisi kun sinua itseäsi arvosteltaisi, tekemisiäsi jne.. Mielipiteitä saa ihmisillä tottakai olla. Jokainen saa olla mitä mieltä vain mistä vaan asiasta. Mutta faktat on silti faktoja asiassa kun asiassa ja niistä kannattaa ottaa selvää :)
Olenhan myös seurannut aika läheltä oman aviomieheni kisataivalta. Mieheni EI ole lavakunnossa tällä hetkellä. Eikä ollut enää pari tuntia kisojen jälkeenkään :) Eikä pidä ollakaan.

Sateisesta syksystä huolimatta, aurinkoa ja lämpöä jokaiselle :

Niin paljon niin lyhyessä ajassa :)

Lahden kisat oli ja meni, dieetit on loppuneet, avioon on astuttu, kesälomaa vietetty ja uudet kujeet alkaneet.. :)
Siinähän kaikki oleellinen yhdessä lauseessa :D

Todellakin siis lyhyessä ajassa tapahtui todella paljon. Oma dieetti kesti sen 11 viikkoa. Olen niin onnellinen että koin sen. Voin vaan kuvitella mitä olis ollut jatkaa samaa vielä toiset 11 viikkoa siihen perään.. Kiloja tuossa 11 viikossa tippui 8-9kg. Lopussa painonpudotus hidastui kuten arvelinkin. Senttejä kyllä lähti reippaasti joka puolelta.
Perjantai 10.10 oli merkittävä päivä :) Meidät vihittiin maistraatissa. Oli tämä päivä ollut jo päätettynä monta monta kuukautta. Päivää varatessa emme todellakaan tienneet että samalle viikonlopulle osuu sm-kisat saati että Jape on itse siellä kisaamassa. Kaikki nämä kisajutut tuli vähän bonuksena siihen kaupan päälle ;)

Maistraatista tehtiin pikareissu kotiin, kamat kasaan ja suunnaksi Lahti. Lahdessa kävin treenaamassa viimeisen oman dieettini treenin K&M Kuntokeskuksessa. Samaisessa kuntokeskuksessa oli päivällä ollut treenamassa ja kuvattavana ulkomaalaisia pro-tähtiä. Tuntui aika huikealta alkaa tekemään penkkiä siinä 'pienten miesten' vieressä ;) Japella oli samaan aikaan oma juttunsa. Tässäpä linkkiä:

 http://www.fitblog.fi/2014/10/14/jari-pekan-upea-muutostarina-ylipainoisesta-timmiksi-kisaajaksi/

Lahdessa Japen kisapäivä mulla oli vapaasyönti/herkkupäivä. Tuntui omituiselta kun sai syödä periaatteessa ihan mitä vaan. Kaikenlaista tuli kyllä syötyäkin..
Itse kisat oli aivan mielettömän huikeat. Sm-kisat ja kovia kisaajia sarjassa kuin sarjassa. Lauantaina vierähti 12,5h itse kisapaikalla. Jape ei päässyt finaalikierrokselle omassa sarjassaan. Tämä fakta oli jo tiedossa etukäteen. Jape halusikin lavakokemusta, ja vieläpä mm-kisoista. Ja sitä sai. Todella huikeaa. Sunnuntaina oltiin paikalla monta tuntia katsomassa naisten kisoja. Upeita upeita naisia niin paljon. Ihan sanattomaksi veti kyllä välillä ja eläydyin niin tunteella mukana. Kun on nähnyt oman miehen matkan kisalavoille, tietää mitä ne kaikki muutkin siellä lavallaolijat ovat käyneet läpi. Hatunnosto jokaiselle :)

Siitä sitten pari päivää arkista aherrusta töitten merkeissä ja sitten lopulta kauan odotettu LOMA. Ja häämatka!!! :) Olihan se samalla ns.palkintoreissummekin kaikesta tehdystä työstä, dieeteistä ja kaikesta. Mutta ennenkaikkea siis häämatka. :)
Suuntasimme kahdestaan eteläiseen Espanjaan, Malagaan. Tämä oli sopivan pituinen reissu, kolme yötä, neljä päivää. Nautimme auringosta, lämmöstä, hyvästä ruuasta ja siitä että sai vaan olla eikä tarvinnut tehdä mitään kelloa tuijottamalla. Tämä oli myös täyslepoa salista. Käveltiin kyllä paljon, joka päivä. Eihän sitä nyt ihan sentäs tekemättä yhtään mitään voi olla ;)

Lapset oli oikein hyvässä mummin ja papan hellässä hoivassa sillä aikaa. Tämä oli eka kerta olla heistä erossa viisi yötä putkeen.. kaikki selvisimme siitä oikein hyvin :)

Reissusta palattu ja vielä tässä on pari lomapäivää jäljellä. Lasten kanssa ollaan vaan. Tai ei me nyt ihan vaan olla. Tänään alkoi sekä mulla että Japella uudet treeni- ja ruokavaliot. Ruokavalio nyt on rungolta samaa tottakai kun aiemmin mutta enää ei olla dieetillä.. Molemmilla alkoi nyt operaatio lisää lihaa! Japella on tehtynä jo uudet kisasuunnitelmatkin vuodelle 2016. Minä en edelleenkään lavalle ole menossa mutta ihan itselleni edelleen tätä 'huvikseni' teen.
Viikko on lomailtu, ruokia ei ole punnittu, vähän on tullut soveltamisia ruokien suhteen reissussa ja herkuteltukin on.. Ihanaa nyt palata taas omiin tuttuihin ruokiin ja ennenkaikkea uusiin treeneihin. Intoa piisaa!!! :) Jospa reissuturvotuksetkin tässä viikon mittaan katoaisi. En stressaa moisella sillä tiedän että ne häviää kyllä kun pysyy omassa ruokavaliossa.

Innostuttiin tänään myös hieman muistelemaan tätä mennyttä kahta vuotta. Aika tasan kaksi vuotta sitten meidän taival alkoi!
Vähän motivaatiokuvia:

Dieetti puree!

Nyt elellään jo lokakuun alkua. Viikot ja päivät vierii.. Ei voi käsittää että huomenna dieettiä 10 viikkoa täynnä. 2,5kk on mennyt todella nopsaan.
Olen koko ajan hehkuttanut miten vajislaiselle sopii tämä dieetti-ruokavalio. Juu, sopii todellakin. Nyt vaan alkaa tosissaan dieetti tuntumaan ;) Voin vaan kuvitella miltä tuntuis jatkaa samalla ruokamäärällä vielä toiset 10 viikkoa.. kyllä tästäkin naisesta saatais aika paljon kireempi. Ehkä kireellä on tässä kohtaa kaksi eri merkitystä ;)
Ekat 7 viikkoa on mennyt hyvin ja energisesti. Sen jälkeen on alkanut tulemaan sellaisia päiviä että välillä ei ole energiaa mutta pääsääntöisesti jaksaa hyvin. Nyt tämä kymmenes viikko on kokonaisuudessaan ollut aika energiaton :D Mutta sisulla kaikki vedetty ohjeen mukaan :)
Viikolla 9 tein vain neljä treeniä viiden sijasta. Pientä nuhaa meinas olla ja lepäsin yhden päivän niin sen vuoksi. Onneks flunssa ei tullutkaan vaan lähti yhtä nopeesti pois kun mitä meinas alkaakin. Poikkeuksellisesti sain nyt luvan tällä kymppi-viikolla tehdä kuusi treeniä! Hurja määrä!! Neljä salia ja kaksi ulkotreeniä. Viisi jo tehtynä..huomenna vielä tuo toinen ulkotreeni. Ulkotreenit on ihan huippuja ja kivaa erilaista salitreenien ohella. Kierrätän kolmea eri ulkotreeniä tän dieettini aikana. On mäkitreeniä, porrastreeniä ja ns.tasamaatreeniä. Eilen vedin tuon tasamaatreenin. Spurtteja, askelkyykkykävelyä, lihaskuntoja välissä jne. Eilenkin sain vetää aika kivoissa olosuhteissa :)

Ens viikko on yhdestoista ja viimeinen dieettiviikko. Tai hieman vajaa yksitoista. Dieetti loppuu torstaina.

Japella alkaa viimeistelyviikko huomenna. Lahden kisat on ensi viikonloppuna!! :) Lahti siis suunnaksi perjantaina!
Lauantaina kun Japen osuus lavalla on ohi, alkaa meillä molemmilla vapaasyöntipäivä. Mullakin!!! ;)

Dieetti pehmentää hieman myös mun päätä ;) Olen välillä aika pihalla kaikesta. Mulle saa toistella asioita ja en siltikään välttämättä rekisteröi yhtään mitään. Jokseenkin muistan tämän Japen kohdalta kesältä/loppukesältä.

Dieetti ja Lahden kisatunnelmissa ensi viikkoon!! :)

Reissusta toiseen ja kolmanteenkin :)

Elämä on ollut aika hektistä viime viikkoina ;)
On ollut Jyväskylän karsintaa, Tampereen karsintaa ja töissäkin on käyty ja pyöritetty perusarki kotona perheen kanssa.
Jyväskylän karsintojen jälkeen nokka suuntasi Tampereen karsintoihin. Olihan sekin vaan taas niin kovin jännittävää. Ei ehkä niin jännää kun se eka kokemus Jyväskylässä mutta jännittävää kyllä. Ekan kerran mulle napsahti Japen värjäämiset yksin kokonaisuudessaan. Ja siihen nähden että tein kaiken yksin ekaa kertaa, se meni mielestäni oikein hyvin. :)
Se ei tosiaan ole rakettitiedettä mutta on se kuitenkin tarkkaa hommaa.

Tampereelle suuntasimme hyvissä ajoin. Mulla oli oma pt-treeni ensin toisen fysiikkakisaajan Vertin kanssa :) Jape ja Vertti sitten vielä posetteli yhdessä treenini jälkeen.

Selkää, rintaa ja olkapäitä treenattiin :)

Hotellissa hoidimme värjäykset sitten pe illan ja la aamun osalta.  Hotelli oli ihan lähellä Tampere Taloa, kävelymatka kesti sellaiset 2 minuuttia ;)

 Onneksi sain taas seuraa, ei tarvinnut yksin jännittää yleisössä :)

Miesten Fysiikassa oli vain 5 kilpailijaa. Kaikki meni jatkoon ja saivat paikan Lahteen finaaliin 11.-12.10. Huikeeta. Jape pääsi finaaliin, sai lisää lavakokemusta. Sijoitus Tampereella oli viides mutta vain pisteen päässä neljännestä!! Kyllähän sijoitusta parannetaan sitten Lahdessa :)

Lahden kisoihin on aikaa hieman vajaa 2 viikkoa. Japella jatkuu siis dieetti, kovat treenit ja valmistelut. Huikeeta. Ei voi muuta sanoa. Lisää kokemusta vaan ja jatkosuunnitelmatkin on jo mielessä ;) Toistan jälleen sanan huikeeta ;)




Pari viikkoa ollaan jopa ihan paikallaan tässä. Sitten taas vierähtää viikonloppu Lahdessa ja siitä melkein heti sen jälkeen päästään vähän lomailemaan, viikon loma tiedossa ja reissu eteläiseen Espanjaan :)

Oma dieettikin menee vallan mainiosti. Viikko yhdeksän ihan just pulkassa. Vaakaa en edelleenkään hirveästi tuijottele. Mittanauha kertoi jälleen tänä aamuna senttejä karisseen joka puolelta. Toimii. Ja tämä energian määrä. Käsittämätöntä mutta näin vaan vajaatoimintalaiselle sopii tämä dieetti täydellisesti!!
Jatkan dieettiä hieman juteltuani valmentajani kanssa asiasta. Alunperin dieetin oli tarkoitus loppua viikon päästä eli 5.10. Dieettiä jatketaan 9.10 asti. Saan dieetata vielä Japen kanssa sen viimeisen viikon siinä :)
Etelän loman jälkeen saan uudet treeni- ja ruokaohjeet taasen, pääsee loman jälkeen monen uuden asian kimppuun. Työrintamalla uutta siis myös :)

Hyvää ja energistä syksyä ihmiset!! :)

Jyväskylän karsinnat ja muuta löpinää..

Nonnii! Aloitetaas heti samantien tällä kisa-aiheella! Jännää oli! Kyllä se lauantai oli vaan niin huikean huikea päivä, kertakaikkiaan. Japen eka kisa- ja lavakokemus. Kaikki meni niin nappiin, olin ja olen todella ylpeä miehestäni. Minuahan jännitti kovasti etukäteen koko homma, onneks itse kisaaja on pysynyt rauhallisena ja tyynenä kaiken aikaa. Sillä hetkellä kun Jape asteli lavalle, minunkin jännitys katosi. Siinä hän nyt oli, jee. Ihan mielettömän mahtava fiilis. Ja itkut tottakai tirautin ;) Kaikki 1,5v työ huipentui siihen hetkeen.
Perjantaina oli aamusta värin laitto, illasta värin laitto, la aamusta aikaisin lisää väriä. Mulla itsellä oli vain se perjantai illan värin laitto. Sain hienoa oppia kokeneelta konkarilta väriasioissa. Ei tuo nyt rakettitiedettä onneksi ole ;)
La aamuna heräsimme 4.45. Siinä oli aamulenkkiä, väriä, aamupalaa.. ja sitten siirtyminen itse kisapaikalle. Jape paineli samantien lavan taakse muiden kilpailijoiden joukkoon. Minä jännitin yleisössä muitten sarjojen ajan ennen kuin oli Japen vuoro. Onneksi ei tarvinnut olla yksin. Japen osuuden ajaksi paikalle tuli myös lapsemme vanhempieni kanssa. Lapsille oli hurjan jännää nähdä lihaksikkaita miehiä lavalla ja etenkin se oma isi.
Jape ei päässyt finaalikierrokselle jatkoon, eli Tampereella on seuraava karsinta nyt tulevana lauantaina. Lisää lavakokemusta! Mahtavaa!! :) Ja todellakin, sillä hetkellä kun Jape lavalle asteli, hän oli jo voittaja, niin itsensä voittaja. Loppupeleissä, karu totuus on ettei kaikista todellakaan tuohon olisi :)

Eipä varmasti kukaan muu lavallaolijoista Japen sarjassa Mens Physique ole ollut 2v sitten vielä todella lihavassa kunnossa.. Jape oli myös vanhin sarjassaan ja todellakin, -40kg pienempänä lavalla!! :) Todellista itsensä voittamista :) Ja ennenkaikkea kovaakin kovempaa työtä!

Perjantaina nokka kohti Tamperetta ja uudella innolla sinne karsimaan!

Itse kävin sitten sunnuntaiaamuna hyvin nukutun yön jälkeen aamulenkillä. Tunnin aikana kerkes hyvin käydä läpi koko sen lauantain kaikki tapahtumat. Tokihan lavalla oli paljon muitakin tuttuja kuin vain oma mies. Paljon muitakin upeita miehiä ja upeita naisia. Samalla siinä kävellessäni leikittelin ajatuksella jos itse menisin sinne lavalle. Vakaasti olen edelleen siis sitä mieltä etten sinne koskaan mene mutta kiva oli leikitellä ajatuksella. Minusta olisi siihen kaikkeen kurinalaisuuteen dieetissä sekä treeneissä koska teenhän sitä nytkin koko ajan. Olen nytkin dieetillä ja nytkin treenaan kovaa. Toki se olisi vielä erilaisempaa uskoisin. Tai en tiedä mutta näin minä kuvittelen. Minun pää varmasti olis satasella mukana ja kaiken rääkin kestäisin mutta itse lavallaolo ei vaan edelleenkään ole mun juttu. Musta ei olis siihen että menisin korkkarit jalassa ja bikinit päällä toisten eteen. Se on se juttu tässä mikä ei ole mun juttu. Ja sen taas oivalsin pitkän kaavan kautta. Ja se on ihan okei mulle. :) Sen ei tarvitse olla kaikkien juttu. Mä voin silti jatkaa kovaa treenaamista ja dieetata ja kaikkea muutakin. Ja ne kenen juttu se on, suuri hatunnosto. Tämä on hieno urheilulaji tämä fitness. Fitnesshän on nyt Suomessa virallinen urheilulaji. Aikaa se vei mutta nyt se on sitä :)

Mä luulen että mun lähipiirissä on nyt tajuttu se että tämä laji on ja pysyy meidän perheessä. Ei ole mitään alkuhuumaa joka hiipuisi pois vaan pysyvästi on osa meitä. Ihmiset on aikalailla ehkä tottuneet meidän omiin eväisiin paikasta toiseen ja ruokakippoihin  siellä ja täällä. Koska se on edelleen meidän valinta :) Mulle ei ole ainakaan ongelma väsätä niitä eväitä ja ottaa mukaan ihan minne sitten vaan menenkin. Toki on niitäkin joille se on ongelma, hankalaa kuljettaa omia eväitä jne. No, ei se ole. Päinvastoin, se on hyvin helppoa :) Otetaas esimerkkinä lauantain kisapäivä Jyväskylässä. Mulla oli autossa kylmälaukku jossa mun kaikki sen päivän eväät. Kelloa seuraamalla pysyin kartalla ruokailuväleistä ja toki vatsakin sen nälän ilmoitti ;) Kävin autossa syömässä evääni pari kertaa sen päivän aikana. Ei mitään ongelmallista siinä. Asiat on helppoja kun suunnittelee hyvin ja toteuttaa ne :) Itse en ainakaan ala säätämään syömisteni kanssa. Noudatan ohjeet pilkulleen.

Lauantaina Jape sai syödä kisojen jälkeen vapaasti sen päivän ja illan. Kyllähän Jape söikin ;) Herkkuja myös, luvan kanssa ;) Alkuun ne maistui, sitten alkoi tökkimään. Kun ei ne kuulu perus ruokavalioon niin kroppa ei sitten haluakaan vastaanottaa niitä. Minä katselin ja nuuhkuttelin ja tutkin kaiken mitä Jape osti ja söi mutta ei tullut himoja vetää suklaata, jäätelöä tai irtokarkkia. Mulle riitti katselu :) Sunnuntaista lähtien on taas ollut tiukka ohjelma kisoihin asti.

Sitten taas tämä aihen FITNESS. Musta tuntuu että aina näin kisojen aikaan keväisin ja syksyisin fitness on kovasti tapetilla. On se varmasti aina koska ennakkoluuloja on vaan edelleen hyvin paljon, mutta varsinkin näin kisojen aikaan. Kisojen aikaan julkaistaan paljon kuvia upeista kropista sieltä lavalta ja vieressä ehkä ennen-kuva tyyliin vuotta aiemmalta ajalta. Niiden kroppien eteen on tehty töitä ja jokainen on täydestä sydämestä tehnyt unelmaansa. Sitten tulee joku mollaamaan kaiken kateudella, ennakkoluuloilla ja ties millä. Tekee pahaa. Jutta Gustafsberg kirjoitti tänään erään kommentin mielestäni osuvasti ja hyvin:
* Fitness huipulle pääsy vaatii sitoutumista. Se on huippurheilua siinä missä pituushyppy, hiihto tai golfin pelaaminenkin. Jokaiseen lajiin valmistaudutaan eritavalla. Fitness lajeissa vaaditaan jäätävän kovaa treeniä ja ennen kaikkea asennetta. Tiukan ruokavalion merkitys erottaa tämän lajin monesta muusta lajista. Tosin taas tanssijat ja voimistelijat joutuvat varmasti vieläkin armottomamman ruokavalion alle. Vain promille ihmisitä pystyy tähän - ne jotka pystyvät, niin annetaan heidän iloita siitä! Itselläni kisavuodet ovat ainakin mahtava kokemus, jota en koskaan vaihtaisi pois! *

Siinä se on hienosti kiteytettynä. Jäätävän kovaa treeniä, asennetta, sitoutumista.. 

Itse lajin harrastajana voin samaistua. Mulla on asennetta, olen sitoutunut 100% ja haluan treenata jäätävän kovaa :) Laji mikä laji, sitä voi harrastaa tai lähteä kisailemaan. 
Harhaluuloja on edelleen se että se lavakunto on ja pysyy viikosta toiseen ja kuukaudesta toiseen kisojen jälkeen. Se lavakunto on lavakunto, ei muun ajan kunto :)
Puolustan kyllä tätä lajia henkeen ja vereen. Tämä laji on saanut takaisin mun elämän ja terveyden. Lokakuussa tulee kaksi vuotta kun aloitimme Superdieetillä ja siitä se homma repesi ;)
Aiemmin vetosin kilpparin vajaatoimintaani ym ym. Tekosyyt joutaa romukoppaan sanon minä! Itse pitää päättää tehdä muutos pysyvästi jos niin haluaa.
Minun kilpirauhaseni ainakin voi todella hyvin, myös näin tiukalla dieetillä ollessa. (Dieettiä muuten 4 viikkoa jäljellä..). Sain tänä aamuna viimeisimmän kontrollin tulokset. Arvot on todella priimaa tavaraa. Lääkärikin tuumasi että taidat voida aika hyvin. Vastasin että todellakin, elämäni kunnossa olen. Fitness ei vie terveyttä, se toi mulle sen. Perusflunssaakaan en ole sairastanut  - en edes muista milloin viimeksi :)
Tästä aiheesta voisi vaan jatkaa ja jatkaa.... :)

Mutta nyt, katseet kohti Tamperetta!!!! :)

Jännäää! :)

Nyt ollaan niin lähellä jo lauantaita että ei voi oikein muuta sanoa kuin että jännää on ;) Ei niinkään jännitä mutta kutkuttaa ja suurta innostusta ilmassa meidän perheessä. Itse kisaaja on tyynen rauhallinen ja täysin keskittynyt tulevaan. Minä saan sitten tämän innostelijan roolin, sopii kyllä :D
Tällä viikolla Jape on saanut syödä taas kunnolla eikä nälästä ole juurikaan tietoa, ainakaan samalla kaavalla kun vielä viikko sitten.
Joka päivälle on ollut kaikenlaista kisavalmistelua. Tämä on se viimeistelyviikko! Puolitoista vuotta sitten Jape aloitti kisavalmennuksen tähdäten juuri tähän. Nyt on se hetki. Ihan mieletöntä :)

Nyt mullakin on loppuviikko vapaata töistä, pääsen mukaan täysillä keskittymään.
Huomenna on tiedossa väriä kroppaan ja kaikenlaista muuta mukavata :)
Ja sitten on LAUANTAI. Kisoista sitten lisää seuraavassa kirjoituksessa.

Mun oma dieetti etenee todella hyvin. Kovat treenit jatkuu ja ruokamäärä tosiaan tippui viime valmentajatapaamisen myötä. Nälkä kyllä pääse aina iskemään ennen seuraavaa ruokaa.. paino tippuu 1kg per viikko tahdilla, eli todella optimaalisesti :) Pitää tarkkaan miettiä minkä ruuan syö ennen treeniä. Usein treeneissä jaksaa kyllä vetää täysillä mutta ei tietysti niin täysillä kun mitä ennen dieettiä. Aika selvähän tämä kun kroppa saa vähempi ravintoa. Yhtenä päivänä tällä viikolla olin niin puhki salilla ettei kertakaikkiaan vaan treeni kulkenut yhtään. Välillä pitää olla noita tosi huonoja päiviä. Nimittäin kaksi seuraavaan treeniä sujuikin sitten taas todella loistavasti. Innostus myös tähän on huipussaan :)

Viikonloppuna käytiin Tampereella taas pt-päivillä. Treenasin selkäryhmässä. Selkä sai loistavan treenin.

Huomenna treenaan vielä pt-Antonin kanssa. Saa hetkeksi omia ajatuksia muuhun kuin lauantaihin. Ihanaa jalkarääkkiä tiedossa :) Tietää sitten lauantaina katsomossa tehneensä ;)

Viime viikkoiset studiokuvatkin saatiin. Tykättiin kyllä todella paljon lopputuloksesta. Oli hieno kokemus, ehdottomasti kannatti käydä. Saatiin mahtava muisto itsellemme kaikesta tehdystä työstä.

Nyt katseet viikonloppun ->

Uusia kokemuksia :)

Aika menee vauhdilla eteenpäin. Nyt eletään jo syyskuun alkua. Suurin odotus tässä on kisat. Kisat on ihan kohta. Kahdeksan päivää ja rakas mieheni astelee lavalle. Ihan itseään voittamaan sinne menee. Mahtava matka on ollut!!  Onhan nämä viimeiset viikot olleet tosi rankkoja Japelle. Näen vierestä vähäiset ruokamäärät, kovat treenit, arjen pyörittämisen kanssani ja kaiken sen energiattomuuden. Tiedän onneksi että se kaikki on väliaikaista. Maali häämöttää jo.. tai siis se ensimmäinen maali. Se on ensimmäinen karsinta joka on 13.9 Jyväskylässä. Seuraava on siitä viikon päästä Tampereella. Jos Jyväskylästä mennään jatkoon, Tampereella ei tarvitse enää karsia vaan sitten on finaali lokakuussa Lahdessa. Jos Jyväskylästä ei mennä jatkoon, karsitaan myös Tampereella. Askel kerrallaan :) :)

On tässä kaiken tämän kisadieettimyllerryksen ja arjen ja oman dieetin keskellä koettu ihan uusiakin asioita. Oikein kivoja sellaisia! :) Jos ihan tarkkoja ollaan, uusia myllertäviä asioita tapahtuu tällä hetkellä fitnessharrastuksen parissa sekä työelämän puolella. Mutta tässä blogissa keskityn tähän fitnesspuoleen ;)

Eilen tuli koettua elämäni ensimmäiset viralliset studiokuvaukset. Ihan huippu kokemus oli!! Fitnesskuvaaja otti meistä yhteiskuvia sekä kuvia molemmista yksin. Välissä vaihdettiin vaatteita ja sitten taas kuvia. Mikä mahtavinta, ennen kuvauksia sain istua alas laitettavaksi. Hiukset ja meikki viimeisen päälle.

Kuvaussessio kesti kaikkineen yhteensä 2,5h. Ihan kyllä todella huippukokemus oli :)

Eilisen aikana tapasin myös valmentajani Satun :) Mun dieetti aikalailla puolessavälissä. Tosi hyvin on mennyt, energiaa on välillä jopa 'liikaakin' ;) Treenit kulkee, nälkää on ja homma toimii. Viime viikko oli kevyt viikko ja tällä viikolla taas täysillä eteenpäin. Viimeiset viisi viikkoa dieetistä mennnään vähän kireämällä ruokavaliolla. Sitä osasin etukäteen odottaakin. Vähän lähti aamupalasta ja vähän lähti treenin jälkeisestä ateriasta. Treenit jatkuu samana. Se onkin hyvä asia koska ne on nyt tulleet vasta tutuiksi ja ei tarvitse enää säätää painojen kanssa. Voi vaan tehdä :)
Tässä on eilinen ja tämä päivä pidetty lepopäivinä. Huomenna reissataan Tampereelle pt-päiville ja siellä pääsee taas kunnon rääkkiin. Sitä kyllä innolla taas odottaa!! :) Ja toinen oleellinen asia että pääsee taas treffaamaan muita farmilaisia ja vaihtamaan kuulumisia :)

Elämä hymyilee! Toivottavasti sulle myös :)

Kevennetty viikko :)

Neljän kovan dieettiviikon jälkeen on aika pitää tämä viikko tälläisenä kevyempänä viikkona. Kovalla dieettiviikolla tarkoitan lähinnä kovia treenejä. Nälkäkin oli mutta niin se pitää dieetillä tuntuakin.
Neljän viikon jälkeen paino oli tullut alas vaa'an mukaan tasan 4kg. Eli 1kg per viikko. Aika optimaalinen painonpudotusvauhti :) Senttejä on myös tasaisesti lähtenyt ja sehän tuntuu ja näkyy vaatteissakin tietysti.
Lauantaina oli tämän dieetin ainut vapaasyöntipäivä. Sen vietin ystävän kanssa Helsingissä ja pääohjelmanumerona oli Cheekin stadion keikka. Mahtava keikka olikin!! :) Tunnelma oli mieletön ja itse show tietysti. Kovin hirveästi en vapaasyöntipäivänä kuitenkaan herkutellut. Ei tehnyt mieli vetää tolkuttomasti mitään aineksia kroppaan mistä kroppa on puhdistautunut dieetin aikana kunnolla. Toki vähän jotain tuli syöpöteltyä mutta todellakin kohtuudella meni tämä vapari. Sunnuntaiaamuna oli kiva herätä hotellihuoneessa ilman mitään ns.hiilarikrapulaa :)
Sunnuntaina kotona vedin neljännen viikon viidennen treenin, mäkitreeni omassa pihassa :) Siitä oli hyvä aloittaa tämä kevyt viikko.

Kevyt viikko ei ole pelkkää lepoa. Tällä viikolla on kaksi salia ja kaksi aerobista. Saliohjelmat ei mene ohjelman mukaan vaan toisena päivänä teen jalat ja toisena yläkropan. Treenit pienillä painoilla eikä mitenkään täysillä revitellen (miten maltan? :D ), kevyesti pumppaillen. Treenien kestot on myös hyvin lyhyet, 30-40min.
Ens viikolla sitten taas täystykitys! :)

Ensi viikolla on myös tiedossa reissua Helsinkiin. Tapaan valmentajaani ja jutellaan loppudieetin vaiheet läpi. Sen jälkeen on myös tiedossa jotain ihan uutta ja ennenkokematonta. Studiokuvauksia yhdessä Japen kanssa. Ihan meidän omaksi iloksemme :)

Onhan tässä jännä syksy alkanut. Japen kisat lähenee. 2,5 viikkoa h-hetkeen. On ollut kyllä suuri ilo nähdä vierestä koko tämä prosessi. Olin niin onnellinen sunnuntaina kun Jape sai ekan kerran omalla kisadieetillään vähän extrasyömistä, tuli riisikakkuja, banaaneja ja extrariisiä. :) Jännä tässä vieressä odotella Japen kanssa ohjeita valmennukselta miten edetä päivä päivältä loppua kohden..
Kaiken kisatouhun jälkeen on tiedossa vielä lomaakin lokakuussa ja pieni reissukin on varattuna, palkintomatka nimellä :)

Fitnesstä..

Ai että kun mulla on hyvä fiilis! Dieettiviikko neljä loppusuoralla ja ei voi muuta sanoa kun että hyvin menee!! Fiilis on korkealla, motivaatiota riittää..mitäs muuta sitä tarvitaankaan :) Kun tietää mitä tekee ja mitä tavoittelee, motivaatio kasvaa entisestään.

Kylläpä tässä taas käy niin että vaatteet on alkaneet roikkumaan. Rasva palaa tehokkaasti, sen näen itsekin selkeästi. Salilla bongasin peilin kautta lihaksiakin sieltä ja täältä. Hetken mietin että oonko se minä. Olin se minä :D
On se vaan kiva nähdä oman työn tuloksia. Ei se ilmaiseksi tule. Mitä kaikkea vielä seuraavan kuuden viikon aikana tapahtuukaan! Ilolla odotan :)
Nälkä on välillä. Niin se kuuluukin olla. Ei se ole kuitenkaan mikään ylitse pääsettömän mahdoton nälkä kuitenkaan. Tietää että jotain tapahtuu ;) Kun ruokailuvälit pysyy kolmessa tunnissa niin ei tapahdu mitään katastrofaalista :D
Ja on ne treenit vaan todellakin tehokkaita. Hiki lentää. Ai että nautin. :)

Kisadieettaaja jaksaa jaksaa. Nälkä kyllä on kova. Mutta on se kireäkin. Todella kireä. On salipäiviä jolloin Jape ei vaan jaksa. Ei siinä paljoa muuta voi kun tsempata vierestä. H-hetkeen ei ole enää kauaa!! Kolme viikkoa ja pari päivää!! Jänskää!!

Fitness. Taas tämä sana fitness. Kuuntelin tänään salilla erään miehen ja naisen keskustelua palautuksen aikana. Nainen kysyi mieheltä mitä se fitness tarkoittaa. Mies selittää että se on syömishäiriöisten harrastus, ei kannata alkaa harrastamaan. Kuuntelin lisää. Sisällä nousi pieni raivo. Käännyin. Toinen näistä henkilöistä on salillani toimiva pt! Mitä ihmettä!?! Mies jatkaa että sitä harrastavat ovat kaikki anorektikkoja ja lihaksiakin saattaa tulla liikaa. Siis mitä?! En voinut kun taas ihmetellä tätä ennakkoasennetta. Mulla olis ollut paljon sanottavaa mutta pidin mölyt mahassani ja vedin loput treenistä entistä suuremmalla raivolla. Olisin vaan ehkä kertonut että itse olen fitness-harrastaja enkä ole syömishäiriöinen.. Olisin ehkä kertonut että ne saattaa sairastua anoreksiaan kisojen jälkeen jotka jätetään yksin. Tarkoitan siis valmennuksen loppumista niin ettei kukaan ole ohjaamassa miten syömistä nostetaan maltilla kisojen jälkeen. Olisin ehkä kertonut että ei kannata yleistää. Se on ehkä 0,5% jotka oikeasti sairastuu. Jos ottaa faktoista selvää. Oisin myös ehkä kertonut että kaikki fitness-harrastajat eivät mene kisoihin. Kuten minäkään en ole menossa. Oisin myös ehkä kertonut että ei ne lihakset hetkessä tule, kyllä se vaatii työtä ja työtä, vuosia ja vuosia.. tavoitteellista treenaamista.. ruokavalion tietysti ollessa todella oleellinen osa koko hommaa :) Taas lähti liikkeelle siis vääränlainen kuva sanaa fitness kohtaan.
Mulla ainakin oli erittäin kova ja ärjy treeni!! ;)

Itselleni tätä harrastusta harrastan ja itse tiedän mitä se mulle on ja itse tiedän mitä kaikkea se mun elämään tuo. Se on pääasia tottakai :)

Mahtavampaa elämäntapaa en voisi itselleni kuvitellakaan. Entiseen kun ei todellakaan ole koskaan paluuta. Tämä on se mun loppuelämä. Vanhoja kuvia kurkkaamalla motivaatio aina kasvaa astetta suuremmaksi. Olen onnellinen <3

Nautitaan alkavasta syksystä ihmiset! :)

Dieettikuulumisia :)

Kolmas dieettiviikko menossa. Hyvä fiilis ja hyvin menee :)
Lähdin dieetille ihan sillä asenteella että kaikki pilkulleen ja täysillä! Näillä mennään :)
Vaakaa en hirveästi edelleenkään harrasta. Ne luvut kun ei vaan kerro oikeastaan mitään. Mittanauhaa olen heilutellut ja onhan sieltä senttejä lähtenyt. Pääasia on tietenkin myös se että oma fiilis on huipussaan!! Nautin tästä hommasta koko sydämestä.
Mulla on viis kovaa treeniä viikossa. Neljä salilla ja yksi treeneistä on ulkotreeni. Jalat ja peppu saa ihan eniten kyytiä! Viime viikolla oli jalat aika tukossa mutta onneks sain hyvin nopsalla varotusajalla ajan jalkojen hierontaan. Sehän auttoi ja pääs taas seuraavana päivänä rokkaamaan täysillä :) Viime viikolla oli myös yks tosi kova pt-treeni Antonin kanssa. Mitäs muutakaan tehtiin kun jalkoja :)
Ekalla viikolla vedin ulkotreeninä omassa pihassa mäkitreenin. Toisella viikolla tuli ajeltua Laajavuoreen tekemään porrastreeni. Tehokasta settiä :)

Tämän viikon ulkotreeni oli tänään ja se olikin sitten ryhmätreeni pt-Antonin vetämänä. Tehokasta settiä, vähän samaa kun muutama viikko takaperin, renkaanvetoa, kääntöä, työntöä, askelkyykkykävelyä ym mukavaaaaaa :)

Fiilis oli upea ja sääkin suosi! Komeat ukkospilvet päätti kiertää meidät ja jatkaa muualle ;) Mahtava fiilis treenin jälkeen kaikilla :)

Tästä homma jatkuu, täysillä vaan eteenpäin, kuinkas muutenkaan!

Jyväskylän karsinnat lähenee.. 13.9 on jo oven takana. Mieheni kutistuu päivä päivältä, kiristyy kiristyy. Energiaa on piisannut suhteellisen hyvin, nälkä tuntuu koko ajan olevan mutta ei mitään megakatastrofaalista olla (vielä) koettu. Ja kun pää on hyvin mukana, ei ole epäselvää miten hommaa tehdään :) Hienoa olla vieressä näkemässä ja kokemassa kaikkea tätä. On niin paljon uusia asioita. Kisavärit, posetreenit.. aikataulutus.. Oman dieetin ja työn ohella mietin kaikki aikataulutukset kisapäiville oman, mieheni ja lasten osalta. Onneks meillä on lasten toiset isovanhemmat lähellä auttamassa :)
Jännää tämä kaikki on!! Kisamaailma on oma maailmansa. Jokainen joka lavalle astuu 13.9 ja siitä eteenpäin muissakin karsinnoissa ovat voittajia, itsensä voittajia!! :)

Tänään mua on jännittänyt myös yks toinenkin asia. Paljastetaan kansikuvaa.. ;)

Kauppojen hyllyistä löytyy ;)
Kaikkeen sitä tuleekin lähdettyä mukaan :D

Kauniita elokuisia päiviä <3